Niskavaivat

Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan yli 30-vuotiaista miehistä 27% ja naisista 41% oli kokenut niskakipua viimeisen kuukauden aikana. Niskassa on monia mahdollisia kivun lähteitä, kuten välilevyt, fasettinivelet, kovakalvo, nivelsiteet, lihakset, lihaskalvot ja hermot. Valtaosalle niskakivuista ei kuitenkaan löydy yksittäistä syytä, vaan diagnoosina on usein epäspesifi niskakipu. Tarkka diagnoosi ei kuitenkaan ole hoidon kannalta välttämätön.

Lihaskireys kaulan ja hartian etuosan alueella voi myös aiheuttaa puristuksen hermoihin, mikä johtaa yläraajan puutumiseen ja voimattomuuteen (ks TOS).

Niskakivulle altistavat mm. istumatyö, huono ergonomia, työskentely pitkään etukumarassa, kiertyneessä asennossa tai kädet kohoasennossa. Psykologisilla tekijöillä (mm. työmäärä, työkavereiden vähäinen tuki, työtyytymättömyys ja puuttuvat vaikutusmahdollisuudet työhön) on todettu olevan yhteys niskakipuihin. Edellä mainittujen tekijöiden ohella myös lihavuuden, tupakoinnin ja vähäisen liikunnan määrän on todettu altistavan niskakivuille.

Fysioterapiassa tutkitaan ryhti, ylävartalon alueen liikkuvuudet ja kartoitetaan mahdolliset kireydet ja lihasjännitykset. Löydösten perusteella mm. ohjataan harjoituksia ryhdin korjaamiseksi ja niska-hartiaseudun lihastasapainon parantamiseksi. Ongelman syyhyn pyritään vaikuttamaan antamalla vinkkejä työ- ja kotiergonomiaan. Usein hoidon alussa käytetään myös manuaalista käsittelyä (hieronta, nikamamobilisaatiot ja lihaskalvokäsittelyt) rentouttamaan niska-hartia-aluetta ja helpottamaan kipua. Normaalia päivittäistä toimintaa ja kevyttä liikuntaa (esim. kävely) suositellaan yleensä niskakipuisille kivun rajoissa.